Sivu lisätty tulostettavaksi ()

Vastapuoliriskit

Sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski (vastapuoliriski) on yksi välillinen riski, jolle Sampo-konserni altistuu toimintojensa kautta. Jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski koskee pääasiassa If Vahinkovakuutusta, koska jälleenvakuutuksen käyttö Mandatum Lifessa on vähäistä.

Johdannaisissa tilanne on päinvastainen. Mandatum Life ja emoyhtiö Sampo Oyj ovat korkojohdannaisten aktiivisia käyttäjiä ja täten myös lähtökohtaisesti alttiimpia johdannaisvastapuolten luottotappioriskille kuin If Vahinkovakuutus, joka käyttää pääasiassa lyhytaikaisia valuuttajohdannaisia.

Luottotappioriskiä syntyy lisäksi saamisista vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista saamisista. Asiakkaiden vakuutusmaksusaamisista syntyvät luottoriskit ovat yleisesti ottaen hyvin vähäisiä, koska maksun saamatta jääminen johtaa yleensä vakuutusturvan peruuttamiseen. Myös muihin liiketoimiin liittyvistä saamisista syntyvä riski on Sampo-konsernissa vähäinen.

Vastapuoliriskejä koskevat riskimääritelmät löytyvät liitteestä 2 (Riskien määritelmät).

Tarkempi erittely jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien osuudesta korvausvastuusta If Vahinkovakuutuksessa 31.12.2015 on esitetty luottokelpoisuusluokittain Jälleenvakuutussaatavat, If Vahinkovakuutus, 31.12.2015 ja 31.12.2014 -taulukossa.

Jälleenvakuutussaatavat If Vahinkovakuutus, 31.12.2015 ja 31.12.2014
31.12.2015 31.12.2014
Luokitus Yhteensä milj.€ % Yhteensä milj.€ %
AAA 0 0 % 0 0 %
AA+ - A- 97 94 % 107 97 %
BBB+ - BBB- 4 4 % 2 2 %
BB+ - C 0 0 % 0 0 %
D 0 0 % 0 0 %
Luokittelematon 2 2 % 2 2 %
Yhteensä 103 100 % 111 100 %

Taulukossa ei ole mukana 143 miljoonan euron (130 miljoonaa euroa vuonna 2014) suuruista erää, joka liittyy lähinnä captive-ratkaisuihin ja lakisääteisiin pooleihin. Täten jälleenvakuutussaatavat ovat yhteensä 246 miljoonaa euroa. Kymmenen suurinta yksittäistä jälleenvakuutussaatavaa olivat yhteensä 167 miljoonaa euroa, mikä vastaa 68 prosenttia kaikista saatavista. Suurin yksittäinen jälleenvakuuttaja on Munich Re (AA-), jonka osuus oli 17 prosenttia kaikista jälleenvakuutussaatavista.

Annetun jälleenvakuutuksen maksujen kokonaismäärä oli 63,3 miljoonaa euroa. Tästä määrästä 100 prosenttia liittyi jälleenvakuutusvastapuoliin, joiden luottoluokitus oli vähintään A-.

Mandatum Lifen jälleenvakuutusjärjestelyiden merkitys on pieni ja siten jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvien luottoriskien määrä on vähäinen.

 

Luottotappioriskien hallinta

Sampo-konsernissa johdannaisvastapuolten luottotappioriskiä syntyy muiden markkinariskien hallinnan seurauksena. Riskiä pienennetään vastapuolien huolellisella valinnalla, vastapuolien hajauttamisella riskikeskittymien välttämiseksi sekä käyttämällä erilaisia vastapuolikohtaisia vakuusjärjestelyitä, kuten ISDA-puitesopimuksia täydennettynä Credit Support Annex -sopimuksilla. Näitä käytetään erityisesti Sampo Oyj:ssä ja Mandatum Lifessa, joissa käytetään aktiivisesti pitkäaikaisia johdannaissopimuksia.

Jälleenvakuutuskomitea on yhteistyöfoorumi, joka arvioi ja antaa suosituksia jälleenvakuutukseen liittyvissä kysymyksissä. Komitea arvioi ja tekee ehdotuksia jälleenvakuutuspolitiikkaan ja sisäiseen jälleenvakuutuspolitiikkaan tehtävistä muutoksista. Komitean puheenjohtajan vastuulla on raportoida poikkeamista jälleenvakuutuspolitiikan periaatteista ja muista komitean käsittelemistä asioista.

Jälleenvakuutuksen luottoriskikomitea arvioi ja antaa päätössuosituksia koskien jälleenvakuutuksista aiheutuvia luottoriskejä ja riskipositioita ja mahdollisia poikkeamia jälleenvakuutuksen luottoriskipolitiikasta. Komitean puheenjohtajan vastuulla on raportoida poikkeamista jälleenvakuutuksen luottoriskipolitiikan periaatteista ja muista komitean käsittelemistä asioista.

Jälleenvakuuttajaan liittyvät luottotappioriskit arvioidaan jälleenvakuutussopimuksia tehtäessä. Jälleenvakuutussaamisten luottotappioriskiä seurataan jatkuvasti.

Jälleenvakuutustoiminnan luottotappioriskin rajaamiseksi ja valvomiseksi If Vahinkovakuutuksessa noudatetaan jälleenvakuutuksen luottoriskipolitiikkaa, jossa asetetaan vaatimukset jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten minimitasolle ja vastuun enimmäismäärälle yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Luottoluokituslaitosten luokituksia käytetään jälleenvakuuttajien luottokelpoisuuden arvioinnin tukena samoin kuin sijoitustoiminnan luottoriskien arvioinnissa.