Sivu lisätty tulostettavaksi ()

Sampo-konserni

Sampo-konsernin tulos ennen veroja parani kaikilla liiketoiminta-alueilla vuonna 2015 ja oli ennätyksellinen 1 888 miljoonaa euroa (1 759). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi 1 564 miljoonaan euroon (1 179). Vahinkovakuutustoiminta ja Nordea raportoivat kaikkien aikojen suurimmat tuloksensa ennen veroja.

Osakekohtainen tulos oli 2,96 euroa (2,75). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos nousi 2,79 euroon (2,11). Konsernin oman pääoman tuotto nousi 14,0 prosenttiin (10,9) vuonna 2015. Osakekohtainen substanssi 31.12.2015 oli 23,79 euroa (22,63).

Hallitus ehdottaa 21.4.2016 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 2,15 euroa osakkeelta (1,95). Maksettavan osingon kokonaismäärä on 1 204 miljoonaa euroa (1 092).

Vahinkovakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 960 miljoonaa euroa (931). Koko vuoden 2015 yhdistetty kulusuhde aleni 85,4 prosenttiin (87,7). Kertaluonteisista eristä puhdistettunakin yhdistetty kulusuhde 86,5 prosenttia oli kaikkien aikojen paras. Oman pääoman tuotto nousi 21,5 prosenttiin (18,1). Bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 0,4 prosenttia. Ifin osuus osakkuusyhtiö Topdanmarkin vuoden 2015 tuloksesta oli 43 miljoonaa euroa (53).

Sammon osuus Nordean vuoden 2015 nettotuloksesta oli 751 miljoonaa euroa (680). Nordean oman pääoman tuotto nousi 12,3 prosenttiin (11,5) ja ydinvakavaraisuussuhde vahvistui ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 16,5 prosenttiin (15,7). Segmenttiraportoinnissa osuus Nordean tuloksesta sisältyy Omistusyhteisö-segmenttiin. Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2016 yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,64 euroa osakkeelta (0,62). Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj saa 30.3.2016 Nordeasta osinkoa 551 miljoonaa euroa. 

Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja kohosi 181 miljoonaan euroon (163). Oman pääoman tuotto oli 12,7 prosenttia (11,4). Omalla vastuulla oleva maksutulo kasvoi 1 144 miljoonaan euroon (1 105). Vastuuvelan korkotäydennyksiä kasvatettiin edelleen 109 miljoonalla eurolla vuoden 2015 kuluessa. Vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2016 on 1,0 prosenttia, vuoden 2017 korko 1,25 prosenttia ja vuoden 2018 korko 2,25 prosenttia. 

Sampo-konsernin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2015 yhteensä 19,4 miljardia euroa (19,2), josta korkosijoituksia oli 77 prosenttia (78), osakkeita 18 prosenttia (16) ja muita varoja 5 prosenttia (6). Ifin osuus sijoitusomaisuudesta oli 59 prosenttia, Mandatum Lifen 34 prosenttia ja Sampo Oyj:n 7 prosenttia. 

Sampo-konsernin oma pääoma 31.12.2015 oli 11 411 miljoonaa euroa (10 924). Pääomaa kasvatti 1 564 miljoonan euron suuruinen konsernin laaja tulos vuodelta 2015 ja sitä alensi 1 092 miljoonan euron suuruinen osinko. Muut muutokset olivat pieniä. 

Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY perustuvan lain rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) mukaisesti. Vuoden 2015 lopussa konsernin omat varat ylittivät vakavaraisuudelle asetetun vähimmäisvaatimuksen 4 616 miljoonalla eurolla (4 282) ja vakavaraisuussuhde oli 192,6 prosenttia (187,4).

 
Avainluvut Sampo-konserni, 2015

Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2014 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Tilinpäätöksessä käytetyt vaihtokurssit
 

Taloudellinen ympäristö

Pohjoismaiden taloudet kehittyvät edelleen eri suuntiin. Talouskasvu on nopeinta Ruotsissa. Myös Tanskan talous kasvaa ripeästi ja on nyt päässyt takaisin kasvu-uralle usean vuoden nollakasvun jälkeen. Norjan talous kärsii öljyn hinnan laskusta. Laskusuhdanne on kuitenkin ollut pahimpia pelkoja lievempi elvyttävän rahapolitiikan ja Norjan kruunun rajun heikkenemisen ansiosta. Suomen talouskasvu laahaa edelleen kaukana vertailumaiden jäljessä.

Ruotsin talouskasvu on vaihtanut suuremmalle vaihteelle, ja BKT kasvoi yli 3 prosenttia vuonna 2015. Kasvun moottorina toimii kotimainen kysyntä. Vienti on alkanut elpyä euroalueen kasvun myötä. Pakolaiskriisi piristää kasvua hallituksen menojen lisääntyessä. Rahapolitiikkaa tuskin enää kevennetään, kun kasvu on vahvaa ja inflaatio kiihtyy.

Tanskan taloudessa on alkamassa laaja-alainen elpyminen lähinnä yksityisen kulutuksen vetämänä. Tanskan vientisektori kärsi vuonna 2015 maailmankaupan hidastumisesta. Lisäksi Venäjän-vastaiset pakotteet vaikuttivat vientiin negatiivisesti. Tästä huolimatta vaihtotaseen ylijäämä oli edelleen huomattava muun muassa kotimaisten investointien vähyyden vuoksi. Vuosi 2015 jää historiaan vuotena, jolloin inflaatio oli Tanskassa jälleen kerran poikkeuksellisen hidasta. Inflaatiotietojen yksityiskohtainen tarkastelu paljastaa kuitenkin, että tilanne on muuttumassa.

Norjan talous kärsi vuonna 2015 pahoin öljyn hinnan laskusta. Viennin vahva kasvu ja yksityinen kulutus kuitenkin tukivat kasvua. Manner-Norjan vienti sai tukea heikosta kruunusta. Norjan keskuspankin korkoleikkaukset estävät kruunun vahvistumisen. Jos kruunu kuitenkin vahvistuu merkittävästi, keskuspankki todennäköisesti hillitsee valuutan vahvistumista uusilla koronlaskuilla.

Muiden länsimaiden taloudet ovat kasvaneet kohtuullisesti jo usean vuoden ajan. Suomessa talouskasvu on sen sijaan pysähtynyt, mikä osoittaa, että uudistukset ovat välttämättömiä. Vientiteollisuuden vaikeudet heijastuivat vuoden aikana koko talouteen ja investoinnit vähenivät jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena. Työllisyys heikkeni edelleen eikä ostovoima juuri lisääntynyt. Kaikki tämä painoi yksityistä kulutusta. Se pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla polttoaineiden hintojen laskun ansiosta.

Kehittyneissä talouksissa ollaan Yhdysvaltain johdolla pääsemässä tilanteeseen, jossa elpyminen ruokkii itse itseään. Tämä kehitys saa tukea erittäin elvyttävästä rahapolitiikasta ja raaka-ainehintojen laskusta. Raaka-aineiden matalat hinnat hyödyttävät etenkin raaka-aineiden tuonnista riippuvaisia maita. Raaka-aineita tuottavissa maissa tilanne on kuitenkin heikentynyt. Kiinan kasvun hidastuminen on vaikeuttanut talouskehitystä etenkin Aasian maissa.

Raaka-ainehintojen lasku on yksi keskeisistä syistä inflaation hitaaseen vauhtiin maailmanlaajuisesti. Se tarkoittaa myös sitä, että korot pysyvät matalalla vielä pitkään, vaikka Yhdysvaltain keskuspankki aloittikin koronnostot. Yhdysvaltain rahapolitiikka tukee talouskasvua vielä jonkin aikaa ja Euroopan keskuspankin ensimmäisiä kiristystoimia saadaan odottaa vielä pitkään.

Kansainväliset investoinnit pysyivät matalasta korkotasosta huolimatta erittäin vaisuina. Yhtenä syynä tähän saattaa olla suuren taantuman jäljiltä sitkeästi vallinnut ylikapasiteetti. Myös epävarmuus tulevasta kehityksestä vaikutti tilanteeseen. Markkinoita horjuttivat kerta toisensa jälkeen ensin Kreikan kriisi ja sitten Kiinan osakemarkkinat. Lisäksi sijoittajat seurasivat tarkkaan EKP:n, Yhdysvaltain keskuspankin ja muiden keskuspankkien liikkeitä.