Kannattavuus, riskit ja pääoma

Sampo-konserni toimii holdingyhtiö-rakenteella eikä emoyhtiö erikseen harjoita omaa liiketoimintaa. Konsernin liiketoiminta tapahtuu sen kolmella omana kokonaisuutenaan johdetulla liiketoiminta-alueella. Kukin liiketoiminta-alueista hallinnoi itsenäisesti omia riskejään ja varaa riittävän määrän pääomaa riskiensä kattamiseksi.

Edellä kuvatun rakenteen seurauksena emoyhtiö on rakenteellisesti riippuvainen liiketoiminta-alueista, koska ne voivat maksaa osinkoja emoyhtiölle vasta, kun liiketoiminta-alueet ovat hoitaneet omat velvoitteensa. Siten emoyhtiön preferenssinä on ylläpitää liiketoiminta-alueilla sellaista tuloksen, riskien ja pääoman välistä tasapainoa, joka tukee liiketoiminta-alueiden kykyä maksaa osinkoja tasaisesti senkin jälkeen, kun ne ovat hoitaneet omat velvoitteensa.

Rakenteesta seuraa, että Sampo Oyj:n alakonsernien pääomittaminen on keskiössä, ja kun alakonsernit ovat hyvin pääomitettuja, myös koko konsernin pitäisi olla hyvin pääomitettu. Näin ei kuitenkaan ole mikäli alakonsernit pääomittavat toisiaan ristiin, emoyhtiö on taloudellisessa mielessä heikko (korkea velkaantuneisuus tai riittämättömät likviditeettipuskurit) tai alakonsernien tulokset ovat vahvasti positiivisesti korreloituneita. Tällä hetkellä yksikään näistä tekijöistä ei päde Sampo-konsernissa.

Sampo-konsernin näkökulmasta keskeiset tavoitteet konsernin pääomitusta pohdittaessa ovatkin seuraavat:

• Itsenäiset liiketoiminta-alueet tekevät tasaista ja kasvavaa tulosta ja niiden vakavaraisuus turvaa normaalin toiminnan häiriöttömän jatkumisen.
• Itsenäisistä liiketoiminta-alueista muodostuva portfolio on vakaa. Konsernin näkökulmasta liiketoiminta-alueiden tulosten heikko keskinäinen korrelaatio on toivottavaa, koska tällöin hajautuksen hyödyt kasvavat portfoliotasolla.
• Konsernin emoyhtiö kykenee järjestämään likviditeettiä strategisiin hankkeisiin tai pääomittamiseen tarvittaessa. Näin ollen pääomarakenne ja emoyhtiön kyky luoda likviditeettiä ovat avainasemassa.

Edellä kuvattu liiketoimintamalli on toiminut hyvin linjassa taloudellisen raportoinnin ja viranomaisraportoinnin vaateiden kanssa ennen Solvenssi II (”SII”) -säännösten voimaantuloa. Sampo-konserni on julkaissut taloudellisen informaationsa segmenteittäin ja vastaavan riskiraportoinnin vakuutusalaryhmittäin. Nordea on julkaissut vastaavat raporttinsa erikseen. Konsernitasolla Sampo-konserni on julkaissut konsernin vakavaraisuusluvut noudattaen vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annetun asetuksen (1193/2004) (”konglomeraattisäännös”) säännöksiä, jotka eivät sisällä hajautusvaikutuksia, ja täten ne ovat helposti tulkittavissa.

Vuoden 2016 alusta voimaansaatetuissa Solvenssi II -säännöissä ei tunnisteta vakuutusryhmittymiä, joiden emoyhtiönä toimii holdingyhtiö. Koska If Vahinkovakuutus -konserni toimii kyseisellä rakenteella, tällä on seuraavat kaksi seurausta:

• If Vahinkovakuutus -konserniin kuuluvat operatiiviset vakuutusyhtiöt raportoivat paikallisille valvontaviranomaisilleen ja If Vahinkovakuutus raportoidaan osana Sampo-konsernin SII -lukuja.
• Viranomaisten määrittelemä vakuutusryhmittymä määritellään Sampo Oyj:n, If Vahinkovakuutus -konsernin ja Mandatum Life -konsernin yhtiöiden kokonaisuutena. Konsernille lasketaan yksi yhteinen viranomaisten pääomavaade, SCR, joka ottaa huomioon hajautusvaikutuksen. Sampo Oyj:n osuus Nordean viranomaispääomavaateesta lisätään vakuutusryhmittymän pääomavaateeseen laskettaessa Sampo-konsernin vakavaraisuutta.

Tässä riskienhallinnan liitteessä lähdetään liikkeelle If Vahinkovakuutus -konsernin ja Mandatum Life -konsernin riskiluvuista, johtuen yhtiöiden erillisestä hallinnoinnista konsernissa. Yhtiötason lukujen jälkeen esitellään Sampo-konsernin konglomeraattisäännöksen mukaiset vakavaraisuusluvut. Lisäksi kuvataan miten konserni tulee raportoimaan Solvenssi II -säännösten mukaisen vakavaraisuutensa. Kyseiset raportit toimitetaan valvontaviranomaisille ensimmäistä kertaa toukokuussa 2016. Riskienhallintaliite sisältää myös analyysin alaryhmien hajautusvaikutuksista sekä kuvauksen emoyhtiön velkaisuusasteesta ja likviditeetistä.