Vahinkovakuutusriskit
Vakuutusmaksu- ja katastrofiriskin hallinta ja valvonta
Vastuunvalintakomitea antaa mielipiteitä ja toimenpidesuosituksia vakuutusriskeihin liittyvissä asioissa. Komitea arvioi ja ehdottaa muutoksia vastuunvalintapolitiikkaan, joka on tärkein vakuutusten myyntiä ohjaava dokumentti, ja se määrittelee vakuutusten myynnin yleisperiaatteet, rajoitukset ja menettelytavat. If Vahinkovakuutuksen hallitukset vahvistavat vastuunvalintapolitiikan vähintään kerran vuodessa.
Komitean puheenjohtaja vastaa mahdollisten poikkeamien ja muiden komitean käsittelemien asioiden raportoinnista.
Vastuunvalintapolitiikkaa täydennetään yksityiskohtaisilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla. Nämä ohjeet pitävät sisällään muun muassa tariffit ja hinnoittelun luokitusmallit, ohjeet vakioehdoista ja sopimusteksteistä sekä vastuunvalintavaltuudet ja -limiitit. Vastuunvalintakomitealle asetettujen ohjeiden mukaisesti komitea vastaa siitä, että määriteltyjä vastuunvalintaperiaatteita noudatetaan.
Vahinkovakuutuksen liiketoiminta-alueet hallinnoivat vastuunvalintariskiä päivittäisessä työssään. Vahinkovakuutuksen kannattavuuteen ja riskeihin ratkaisevasti vaikuttava tekijä on kyky arvioida tulevaisuuden korvaus- ja liikekulut täsmällisesti ja täten hinnoitella vakuutussopimukset oikein. Hinnoittelu Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueella sekä Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta perustuu tariffeihin. Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen ja Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen monimutkaisempien riskien osalta vastuunvalinta perustuu enemmän yleisperiaatteille ja tilannekohtaiseen valintaan kuin tiukkoihin tariffeihin. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu sattuneista vahingoista tehtäviin tilastoanalyyseihin ja arvioihin vahinkotiheyden ja korvausinflaation tulevasta kehityksestä.
Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuskanta on hyvin hajautettu, koska If Vahinkovakuutuksella on laaja asiakaskunta ja toimintaa harjoitetaan laajalla maantieteellisellä alueella sekä useissa eri vakuutuslajeissa. Hajautuksen määrä on esitetty Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If Vahinkovakuutus, 2015 -kuvissa.
Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain If Vahinkovakuutus, 2015, yht. 4 559 milj. euroa
Bruttomaksutulojen erittely maittain If Vahinkovakuutus, 2015, yht. 4 559 milj. euroa
Bruttomaksutulojen erittely vakuutuslajeittain If Vahinkovakuutus, 2015, yht. 4 559 milj. euroa
Erä Muut (mukaan lukien konsernieliminoinnit) ei näy yllä bruttomaksutulojen erittelyssä, mutta se on huomioitu bruttomaksutulojen yhteismäärässä. Sampo-konsernin ja If Vahinkovakuutuksen raportoimien lukujen välillä on pieniä eroja johtuen eroista yhdistelyssä käytetyissä valuuttakursseissa.
Hyvin hajautetusta vakuutuskannasta huolimatta riskikeskittymiä ja täten vakavia vahinkoja voi syntyä esimerkiksi altistuttaessa luonnonkatastrofeille, kuten myrskyille ja tulville. Maantieteellisistä alueista tällaisille katastrofeille altistuvat merkittävimmin Tanska, Norja ja Ruotsi. Lisäksi yksittäiset suuret vahingot voivat vaikuttaa merkittävästi vakuutustoiminnan tulokseen. Jälleenvakuutuksella ja hajautuksella pienennetään luonnonkatastrofien ja yksittäisten suurten vahinkojen taloudellista vaikutusta.
If Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutuspolitiikassa määritetään ohjeet jälleenvakuutussuojan hankkimisesta. Jälleenvakuutuksen tarvetta ja optimaalista valintaa arvioidaan tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja kustannuksia suhteessa niistä saatavaan hyötyyn sekä vaikutuksiin tuloksen vaihtelun ja pienentyneiden pääomavaatimusten näkökulmasta. Analyysin päätyökaluna toimii If Vahinkovakuutuksen sisäinen malli, jossa mallinnetaan pieniä ja suuria vakuutuskorvauksia sekä luonnonkatastrofeja.
Vuodesta 2003 lähtien If Vahinkovakuutuksessa on ollut käytössä koko konsernin laajuinen jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2015 omapidätystasot olivat 100 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 10,9 miljoonan euron) ja 250 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 27,2 miljoonan euron) välillä riskiä kohden sekä 250 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 27,2 miljoonaa euroa) yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden.
Vastuuvalinnan tuloksen herkkyyttä ja riskiä eri tunnusluvuissa tapahtuvien muutosten suhteen on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If Vahinkovakuutus, 31.12.2015 ja 31.12.2014.
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi If Vahinkovakuutus, 31.12.2015 ja 31.12.2014
Vaikutus tulokseen ennen veroja, milj. € | ||||
Tunnusluku | Nykyinen taso (2015) | Muutos nykyisessä tasossa | 2015 | 2014 |
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat | 88,1 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 26 | +/- 26 |
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat | 89,2 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 12 | +/- 13 |
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat | 99,4 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 4 | +/- 5 |
Yhdistetty kulusuhde, Baltia | 85,7 % | +/- 1 prosenttiyksikköä | +/- 1 | +/- 1 |
Nettovakuutusmaksutuotot (milj.€) | 4 395 | +/- 1 prosenttia | +/- 44 | +/- 45 |
Nettokorvauskulut (milj.€) | 3 180 | +/- 1 prosenttia | +/- 32 | +/- 29 |
Annetun jälleenvakuutuksen maksutulo (milj.€) | 183 | +/- 10 prosenttia | +/- 18 | +/- 17 |
Vastuuvelkariskin hallinta ja valvonta
If Vahinkovakuutuksen hallitukset päättävät vastuuvelan laskentaa koskevista ohjeista. If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin vastuulla on kehittää ja toimeenpanna ohjeita vastuuvelan määrittämiseksi sekä arvioida kokonaisvastuuvelan riittävyyttä. Konsernitasolla pääaktuaari laatii vastuuvelan riittävyydestä neljännesvuosittain raportin, joka lähetetään If Vahinkovakuutuksen hallituksille, toimitusjohtajille, talousjohtajalle ja ORSA-komitealle.
Aktuaarikomitea on toimielin, joka valmistelee ja antaa neuvoja If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarille. Komitean tehtävänä on varmistaa vastuuvelkariskin kokonaisvaltainen tarkastelu, keskustella ja antaa suosituksia vastuuvelkaa koskeviin politiikkoihin ja ohjeistuksiin.
Aktuaarit seuraavat jatkuvasti vastuuvelan tasoa varmistaakseen, että se on vahvistettujen ohjeiden mukainen. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, jotka tukevat tätä prosessia.
Vakuutusmatemaattiset arviot pohjautuvat tilinpäätöspäivänä käytössä oleviin tietoihin vakuutuskannan koosta ja aiemmista vahingoista. Seurattavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys. Vastuuvelan laskennassa yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat Chain Ladder ja Bornhuetter-Fergusson -tekniikat yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen lukumäärästä ja keskimääräisistä korvauskuluista.
Koko vastuuvelan laskennassa otetaan huomioon odotettu inflaatiokehitys, joka on erityisen merkittävä tekijä vakuutuslajeissa, joissa vahingon lopullisen korvausmenon selviäminen kestää kauan, kuten liikennevakuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa. Odotettu inflaatio perustuu ulkoisiin arvioihin inflaatiokehityksestä eri alueilla, kuten kuluttajahintaindeksiin ja palkkaindeksiin, yhdistettynä If Vahinkovakuutuksen omiin arvioihin eri korvauslajien kustannuksista. Tiettyihin vakuutuslajeihin, kuten liikennevakuutukseen ja lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, liittyvä lainsäädäntö eroaa huomattavasti maittain. Osa suomalaisesta, ruotsalaisesta ja tanskalaisesta vastuuvelasta sisältää eläkemuotoista korvausvastuuta, joka on herkkä kuolevuusoletusten ja diskonttauskoron muutoksille. Liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 68 prosenttia.
Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja pääalueittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2015 -taulukossa on esitetty vastuuvelat ja niiden markkina-arvoperusteiset duraatiot vakuutuslajeittain ja pääalueittain.
Vastuuvelka vakuutuslajeittain ja pääalueittain If Vahinkovakuutus, 31.12.2015
Ruotsi | Norja | Suomi | Tanska | Yhteensä | ||||||
Milj. € | Duraatio | Milj. € | Duraatio | Milj. € | Duraatio | Milj. € | Duraatio | Milj. € | Duraatio | |
Ajoneuvovakuutus | 2 642 | 8,4 | 607 | 2,0 | 1 031 | 12,4 | 152 | 1,9 | 4 432 | 7,1 |
Lakisääteinen tapaturmavakuutus | 0 | - | 292 | 4,0 | 1 191 | 11,0 | 248 | 5,7 | 1 732 | 9,8 |
Vastuuvakuutus | 305 | 2,9 | 140 | 2,2 | 136 | 3,0 | 73 | 1,6 | 653 | 2,7 |
Tapaturmavakuutus | 284 | 5,4 | 339 | 2,8 | 167 | 4,7 | 84 | 1,5 | 875 | 3,3 |
Omaisuusvakuutus | 441 | 1,5 | 506 | 1,2 | 206 | 1,2 | 97 | 0,8 | 1 249 | 1,0 |
Alus, ilma-alus ja kuljetus | 30 | 1,3 | 50 | 0,7 | 13 | 0,5 | 16 | 0,9 | 109 | 0,8 |
Yhteensä | 3 702 | 6,8 | 1 934 | 2,3 | 2 744 | 10,1 | 670 | 3,3 | 9 050 | 6,7 |
If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaan liittyvä herkkyys inflaatiotason nousulle, eliniän pitenemiselle sekä diskonttauskoron laskulle esitetään Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus, 2015 -taulukossa.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet If Vahinkovakuutus, 2015
Vastuuvelan erä | Riskitekijä | Riskiparametrin muutos | Maa | Vaikutus milj. € 2015 |
Nimellismääräinen vastuuvelka | Inflaatio kasvaa | Yhden prosenttiyksikön kasvu | Ruotsi Tanska Norja Suomi |
217,7 9,2 40,0 39,6 |
Eläkemuotoinen korvausvastuuarvio | Kuolevuus laskee | Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella | Ruotsi Tanska Suomi |
33,5 1,5 60,7 |
Diskontattu vastuuvelka (eläkevaraukset ja osa suomalaisesta IBNR:stä) | Diskonttokorko laskee | Yhden prosenttiyksikön lasku | Ruotsi Tanska Suomi |
65,3 10,9 283,5 |
Vuodesta 2014 eteenpäin arvioitu korvausvastuun osuus tulevista eläkevarauksista on huomioitu odotetun eliniän herkkyyksissä. |
If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaa analysoidaan vahinkovuositasolla. Näiden analyysien tulokset esitetään korvauskulujen kehitystaulukoissa sekä ennen että jälkeen jälleenvakuutuksen. Nämä on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 27).